Walther Hermann Nernst
| Walter Hermann Nernst | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. kesäkuuta 1864 Briesen, Länsi-Preussi |
| Kuollut | 18. marraskuuta 1941 (77 vuotta) Berliini, Saksa |
| Kansalaisuus |  Saksalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Zürichin yliopisto Berliinin yliopisto Grazin yliopisto Würzburgin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Friedrich Kohlrausch |
| Instituutti | Göttingenin yliopisto Berliinin yliopisto Leipzigin yliopisto |
| Oppilaat | Sir Frances Simon Richard Abegg Irving Langmuir Leonid Andrussow Karl Friedrich Bonhoeffer Frederick Lindemann |
| Tutkimusalue | Kemia, fysiikka |
| Tunnetut työt | Termodynamiikka Nernstin yhtälö |
| Palkinnot |  Nobelin kemianpalkinto (1920) |
| Aiheesta muualla | |
| www.nernst.de | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Walter Hermann Nernst (s. 25. kesäkuuta 1864 Briesen, Länsi-Preussi – k. 18. marraskuuta 1941 Berliini, Saksa) oli saksalainen kemisti, joka oli yksi modernin fysikaalisen kemian alan kehittäjistä. Nernst oli osallistui sähkökemian, termodynamiikan, kiinteän olomuodon kemian ja valokemian tutkimukseen. Hän esitti ensimmäisenä muun muassa Nernstin yhtälön. Vuonna 1920 hänelle myönnettiin Nobelin kemianpalkinto termodynamiikkaan liittyvästä työstään. Hän sai elämänsä aikana Nobel palkinnon lisäksi Franklin mitalin vuonna 1928.
Nernst kehitti teoreeman aineen käyttäytymisestä lämpötilan lähestyessä absoluuttista nollapistettä vuonna 1906. Teoreema tunnetaan nykyään termodynamiikan kolmantena pääsääntönä. Tieteen lisäksi teoreemasta oli heti hyötyä myös teollisuudelle, muun muassa ammoniakin valmistuksessa.
Lähteet
- Nobelprize.org Walther Nernstin elämäkerta
Aiheesta muualla
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Walther Hermann Nernst.
- Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 318. "Nernstin lamppu". Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
| ||||||||||||||||||||||
