Valkoperäsirri

Valkoperäsirri
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Eukaryootit Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko:	Kahlaajat Charadrii
Heimo:	Kurpat Scolopacidae
Suku:	Sirrit Calidris
Laji:	fuscicollis
Kaksiosainen nimi
Calidris fuscicollis (Vieillot, 1819)
Katso myös
Valkoperäsirri Wikispeciesissä   Valkoperäsirri Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Valkoperäsirri (Calidris fuscicollis) on pieni rantalintu, joka vierailee harvoin Suomessa. Lajin kuvaili ja nimesi tieteelle Louis Jean Pierre Vieillot 1819.

Kesäpuvussa selkäpuoli on tummanruskea ja vatsapuoli valkea. Talvipuvussa selkä on vaaleanharmaa. Siivet ovat pitkät, ulottuvat pyrstön takapuolelle, kun lintu on maassa. Lajin pituus on noin 15–20 cm, siipien kärkiväli 34–45 cm ja paino 25–50 grammaa.

Pesii Kanadan pohjoisilla saarilla ja paikoin myös mantereella, harvinaisena myös Alaskassa. Talvehtii Etelä-Amerikassa, pääosin Andien itäpuolella Paraguaysta Tulimaahan ja Falklandsaarille. Maailman populaation koko on noin 400 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen^[1]. Suomessa valkoperäsirri on tavattu 5 kertaa vuoteen 2006 mennessä.

Pesimäaikana tundran kosteikot, kuten suot, lampien, järvien ja jokien rannat. Muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla se viihtyy rannikoiden vuorovesirannoilla, laguuneissa ja kosteikoilla.

Pesä on maassa kasvillisuuden suojassa. Munia on 3 tai 4. Haudonta-aika on 21–22 päivää.

Syö maassa eläviä hyönteisiä, nilviäisiä, äyriäisiä ja myös hieman kasvien osia.

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X
• Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)
• Oiseaux