Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK

On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi tehdä artikkelista epäneutraalin. Voit parantaa artikkelia korvaamalla kyseiset lähteet luotettavilla, aiheesta riippumattomilla ja kolmannen osapuolen lähteillä.
Tarkennus:
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK
Perustettu 1986
Toimiala ihmisoikeudet
Kotipaikka Sörnäinen, Helsinki
toiminnanjohtaja Janne Ronkainen
Aiheesta muualla
[www.sask.fi Sivusto]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on Suomen ainoa työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä kehitysyhteistyöjärjestö. Se on perustettu vuonna 1986,[1] ja sen jäseninä toimivat 38 suomalaista ammattiliittoa sekä keskusjärjestöt SAK ja STTK.[2]

SASK tukee kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta samat oikeudet toteutuisivat kaikkialla maailmassa. Sen hankkeissa tuetaan kehittyvien maiden työntekijöitä heidän pyrkimyksissään saavuttaa elämiseen riittävä palkkataso ja inhimillinen työelämä. Tavoitteena on, että Kansainvälisen työjärjestön ILOn määrittelemiä työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan kaikkialla.[3]

SASKin toiminta keskittyy kahdeksaan maahan Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Muutamia hankkeita on myös muissa maissa. Sen päätoimisto on Sörnäisissä, Helsingissä. Lisäksi sillä on neljä aluetoimistoa Mosambikissa, Intiassa, Filippiineillä ja Ecuadorissa. Kumppaneina SASKin toiminnassa ovat pääasiassa kehittyvien maiden ammattiliitot, kansainväliset ammattijärjestöt sekä muutamat koulutus- ja tutkimuslaitokset. SASK tukee koulutusta, jossa vahvistetaan paikallisten liittojen neuvottelutaitoja, jäsenhankintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Siten ne pystyvät takaamaan maansa työntekijöille mahdollisimman reilut työehdot. [4]

SASKin toiminta rahoitetaan pääosin ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Loput tulevat jäsenjärjestöiltä ja yksityisiltä rahoittajilta. Myös monet jäsenliittojen ammattiosastot ja yhdistykset tukevat SASKin työtä. Valtion osuus rahoituksesta on noin 74 % ja jäsenjärjestöjen 19 %. [5]

Lähteet

  1. https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
  2. https://www.sask.fi/keita-olemme/jasenjarjestot/
  3. https://www.sask.fi/keita-olemme/nain-sask-toimii/
  4. https://www.sask.fi/hankkeet/
  5. https://www.sask.fi/keita-olemme/toiminnan-rahoitus/
  • n
  • k
  • m
Ulkoministeriön ohjelmatukea saavat kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt
Kansalaisjärjestöt