Sivuliike

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Sivuliike tarkoittaa Suomessa ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoittaa Suomessa jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin. Sivuliike ei ole itsenäinen oikeushenkilö vaan ulkomaisen toimijan osa, joka harjoittaa toimintaa ulkomaisen toimijan nimiin ja lukuun.[1][2][3]

Sivuliikkeestä on joskus käytetty myös ruotsista peräisin olevaa termiä filiaali.[4]

Sivuliike rekisteröidään kaupparekisteriin.[1] Sivuliikkeen nimessä on oltava lisäys, että se on sivuliike.[5] Tämä voidaan tehdä esimerkiksi liittämällä nimen loppuun sanat Suomen sivuliike tai filial i Finland.[1][6]

Sivuliikkeen sijaan ulkomainen toimija voi perustaa maahan tytäryhtiön. Tytäryhtiö eroaa sivuliikkeestä siten, että se on itsenäinen oikeushenkilö. Sivuliikkeessä näin ei ole, vaan sen varat, velat ja vastuut ovat emoyhtiön nimissä.[7]

Koska sivuliikkeen lopettaminen on yksinkertaista, se soveltuu hyvin ajallisesti rajattua toimintaa varten. Suomessa sivuliike ei voi mennä konkurssiin.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b c Sivuliike prh.fi. Viitattu 14.1.2019.
  2. ↑ Sivuliike Suomessa jasentiedote.fi. Arkistoitu 15.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
  3. ↑ Ulkomaisen yhtiön sivuliike Suomessa Tilisanomat.fi. 11.12.2007. Viitattu 14.1.2019.
  4. ↑ Ruotsalaiset yritysmuodot Rajaneuvonta. Viitattu 6.7.2020.
  5. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Toiminimilaki 128/1979 finlex.fi. Viitattu 14.1.2019.
  6. ↑ PRH - Handelsregistret - Grundande www.prh.fi. Viitattu 14.4.2022.
  7. ↑ a b Sivuliike vai tytäryhtiö ulkomaille? Helsingin seudun kauppakamari. 16.6.2020. Viitattu 14.4.2022.