Siniharakka
| Siniharakka | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidae |
| Suku: | Cyanopica Bonaparte, 1850[2] |
| Laji: | cyanus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Cyanopica cyanus | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Siniharakka (Cyanopica cyanus) on harakoiden sukuinen varislintu. Se on sukunsa ainoa laji.[2]
Koko ja ulkonäkö
Siniharakka on pitkäpyrstöinen ja melko hoikka, 31–35 cm pitkä lintu, josta pyrstöä 16–20 cm. Sen yleisväritys on harmahtava, päälaki on jyrkkärajaisesti musta, kurkku valkea ja siivet sekä pyrstö vaaleansinisiä.
Levinneisyys
Euroopassa siniharakka elää Pyreneiden niemimaalla. Toinen populaatio elää puolestaan Kauko-Idässä ja levinneisyydessä on laaja tyhjä alue Euroopan ja Aasian välillä.
Elinympäristö
Siniharakka elää pinja-, tammi-, saarni- ja oliivipuumetsiköissä. Pesii tammen (Quercus) latvuksessa.
Lähteet
- Mullarney, K., Svensson, L., Zetterström, D. & Grant, P.: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
Viitteet
- ↑ a b BirdLife International: Cyanopica cyanus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cyanopica (TSN 557603) itis.gov. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
|
