Petri Tamminen

Tamminen Turun Kirjamessuilla 2010.

Petri Tamminen (s. 23. marraskuuta 1966 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija ja freelancetoimittaja.

Vuonna 2002 Tamminen sai Kalevi Jäntin palkinnon teoksesta Piiloutujan maa. Vuonna 2006 hän oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi teoksellaan Enon opetukset. Tammisen teoksia on käännetty englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, tanskaksi, sloveniaksi, latviaksi, tšekiksi, puolaksi ja japaniksi.[2][3]

Elämä ja ura

Tamminen valmistui ylioppilaaksi Turussa vuonna 1985 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan tiedotusoppi.[1] Vuosina 1995–1997 Tamminen työskenteli toimittajana. Hän on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1998.[1] Tamminen on pitänyt luovan kirjoittamisen kursseja ja luennoinut kirjoittamisesta Tampereen yliopistossa.[3] Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Annaan, Kaksplussaan, Sunnuntaisuomalaiseen ja Hyvä Terveys -lehteen.[4]

Tamminen on kirjoittanut romaaneja, novelleja ja lyhytproosaa,[5] eli proosaa, joka koostuu novellia lyhyemmistä suorasanaisista teksteistä[6]. Tammista on luonnehdittu lakonisen huumorin mestariksi[2] ja hänen kirjoitustyyliään minimalistiseksi[5]. Hän käyttää teksteissään paljon lyhyitä päälauseita ja samanlaisina toistuvia lauserakenteita.[5] Tamminen on kuvaillut esikoisteoksensa Elämiä (1994) tyyliä seuraavasti: ”Rivien välit kirjoitin tilaviksi, toivoin, että lukija mahtuisi niihin ja toisi mukanaan omat muistonsa. Tämä perusajatus on mukana kaikissa kirjoissani.”[1] Häntä onkin kehuttu taitavaksi aukkojen käyttäjäksi.[7] Kirjallisiksi vaikutteikseen Tamminen on maininnut muun muassa Veijo Meren, Antti Hyryn ja Antti Tuurin novellit.[1]

Tamminen on asunut Asikkalassa, Vääksyssä vuodesta 1998.[1] Kirjailija Antti Rönkä on Petri Tammisen poika.[8] Heidän kirjeenvaihdostaan on julkaistu teos Silloin tällöin onnellinen (2020).[9]

Tuotanto

Novellikokoelmat

  • Elämiä. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13422-1, ISBN 951-1-17679-X.
  • Miehen ikävä. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14675-0, ISBN 951-1-17679-X.

Lyhytproosa

  • Piiloutujan maa. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18279-X.
  • Muistelmat. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19901-3.
  • Muita hyviä ominaisuuksia. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-24576-6.
  • Suomen historia. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-30775-4.
  • Se sano: unohtumattomat lausahdukset. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-37898-3.
  • Urheilijaelämäkerta. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-46344-3.

Romaanit

  • Väärä asenne. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16810-X.
  • Enon opetukset. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-21150-1 (Äänikirja: ISBN 978-951-1-21739-8).
  • Mitä onni on. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23012-0.
  • Rikosromaani. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-26464-4.
  • Meriromaani. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28605-9.
  • Musta vyö. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-34381-3.

Novellit

  • Panettelija (Image 1995, nro 3)
  • Salkku (Äidinkielen opettajain vuosikirja 2000, nro 44)
  • Hääpäivä (Suomen Kuvalehti 2001, nro 32–35)

Kuunnelmat

  • Kapeita lautoja (YLE/Radioteatteri, 2001)
  • Kaikki häviävät ennen pitkää (YLE/Radioteatteri, 2005)
  • Stetsonipäinen (YLE/Radioateatteri, 2007)
  • Isä urheilee (YLE/Radioateatteri, 2013)
  • Tauon paikka (YLE/Radioateatteri, 2016)

Lähde[2]

Tietokirjat

  • Juntunen, Helena & Tamminen, Petri: Joskus liikaa, aina liian vähän : oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-47233-9.

Palkinnot

Lähde[1]

Ehdokkuudet

  • Runeberg-palkinto: Miehen ikävä (1997), Väärä asenne (2000), Rikosromaani (2012)[10]
  • Finlandia-palkinto: Enon opetukset, 2006

Lähteet

  1. a b c d e f g Tamminen, Petri Kirjasampo.fi. Viitattu 17.9.2015.
  2. a b c Petri Tamminen Otava. Viitattu 17.9.2015.
  3. a b Saarinen, Juhani: Kaihomieli muistelee Aviisi 15/2004. Viitattu 9.8.2022.
  4. Petri Tamminen Hyvis.fi. Viitattu 8.9.2016. [vanhentunut linkki]
  5. a b c Puumala, Anne: Proosan taituri tutkii pelkoa (Arkistoitu sivu) web.archive.org. 25.8.2000. Viitattu 29.12.2015.
  6. Lyhytproosa Finto, Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 8.9.2016.
  7. Niemi-Pynttäri, Risto: Ikkunasta katselu on muistelmien toinen nimi Kiiltomato.net. 25.10.2004. Viitattu 29.12.2015.
  8. Petri Tammisen poika Antti Rönkä julkaisee esikoisteoksensa elokuussa ess.fi. Viitattu 10.8.2019.
  9. Silloin tällöin onnellinen Gummerus. Viitattu 9.8.2022.
  10. a b Otavan Kirjasäätiön vuoden 2016 Veijo Meri -palkinto on myönnetty kirjailija Petri Tammiselle Otavan Kirjasäätiö. Viitattu 9.8.2022.

Aiheesta muualla

  • Viikon kirja: Kirjailija Petri Tamminen ja Meriromaani Yle Areena. 31.3.2015.
  • Koskelainen, Jukka: Petri Tamminen kirjoitti tyylillisesti hienoimman romaaninsa HS.fi. 19.2.2015.
  • Hänninen, Ville: Aaltojen alle ja takaisin, aaltojen alle ja takaisin... Kiiltomato.net. 13.9.2015.
  • Suominen, Johanna: Moninkertainen mies. Maskuliinisuudet ja kerronta Petri Tammisen teoksissa Elämiä, Miehen ikävä, Väärä asenne ja Piiloutujan maa Kotimaisen kirjallisuuden pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Maaliskuu 2005.
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • ISNI
  • VIAF
  • WorldCat
Kansalliset
  • Norja
  • Saksa
  • Israel
  • Suomi (KANTO)
  • Yhdysvallat
  • Latvia
  • Tšekki
  • Puola
Henkilöt
  • Deutsche Biographie
  • Yle
  • Uppslagsverket Finland
Muut
  • IdRef