Luonetjärvi
Luonetjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Jyväskylä |
Koordinaatit | 62°24′25″N, 25°36′37″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) |
Laskujoki | Autiojoki Korttajärveen [1] |
Järvinumero | 14.295.1.015 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 134,7 m [1] |
Pituus | 3,9 km [1] |
Leveys | 1,6 km [1] |
Rantaviiva | 26,662 km [2] |
Pinta-ala | 2,17354 km² [2] |
Tilavuus | 0,01027451 km³ [2] |
Keskisyvyys | 4,73 m [2] |
Suurin syvyys | 20 m [2] |
Saaria | 27 [1] |
Luonetjärvi | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ] | |
Infobox OK |
Luonetjärvi [1][2] on Keski-Suomessa Jyväskylässä Tikkakoskella sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 217 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä, se on 3,9 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Järvi on saarien ja niemien rikkoma niin, että järvenselät ovat puolikilometrisinä varsin kapeita. Järvi on muodostunut Särkimäen ja Tuohimäen länsipuolelle sekä Syväojanmäen ja Kaposenmäen itäpuolelle. Luoteispuolella kohoaa Kivikankaan jatkeena harjumainen harjanne. Järven kaakkoispäässä se kapenee Hietasalmessa Hietajärveksi, josta laskujoki Autiojoki alkaa padon takana. Järvellä on mainittava pohjoispään Rupanlahti, keskiosan lounaaseen työntyvä Syvälahti ja koilliseen työntyvä Niemelänlahti sekä Syvälahden vieressä sijaitseva Sulkuniemi, jonka vastarannalla työntyy järvelle Peuraniemi. Rupanlahden pohjukka jää kapean salmen taakse. Sulkuniemen suojaan jää Mansikkahetto, joka on lahtimainen kosteikko.[1][2][3][4]
Järvellä on kartan mukaan 27 saarta. Suurin saarista on Pukkisaari, joka on autio metsäsaari. Se on 400 metriä pitkä ja 340 metriä leveä. Sen pinta-ala on kartasta mitattuna 8 hehtaaria. Sen itäpuolella sijaitsee 200 metriä pitkä Lammassaari. Monet järven saarista sijaitsevat rantojen soiden lähituntumassa.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 10,27 miljoonaa kuutiometriä eli 0,01027 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,7 metriä ja suurin syvyys on 20 metriä. Sulkuniemen ja Peuraniemen välissä sijaitsee järven syvänne, missä sijaitsee myös sen syvin kohta.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 26,7 kilometriä ja sen rannat ovat metsämaata tai asuinaluetta. Tikkakoski sijaitsee järven kaakkoispäässä, jossa ovat Itäranta, keskusta ja Länsiranta, jossa sijaitsee Puolustusvoimien Ilmasotakoulu. Muualla asutus on haja-asutusta ja rannoille on rakennettu noin 20 vapaa-ajan asuntoa. Tikkakosken kautta kulkevat valtatie 4, yhdystiet 6300 ja 16703, joka seuraa järven etelärantoja.[1][2]
Luontoarvoja
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu 1960-luvulta saakka. Sen ekologinen tila on hyvä ja veden ravinnepitoisuuksien perusteella se on lievästi rehevöitynyt. Järven alusvedessä toistuu lämpötilakerrostuneisuuden aikana happivajaus. Veden happamuustaso on yli pH 6.[5]
Eläimistöä
Järvessä esiintyy ainakin kuhaa, haukea, ahventa, kuoretta, madetta, lahnaa ja särkeä. Siihen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa, järvisiikaa, kirjolohta, harjusta ja rapuja. Järven elinehdot eivät sovellu ravuille.[5]
Virkistyskäyttö
Järven eteläpäässä Tervaskadulla sijaitsee uimaranta ja järvellä on melontareitti, jonka palveluihin kuuluvat laavuja, nuotiopaikkoja ja käymäliä.[5]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 134,7 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 134,11 metriä ja 135,06 metriä mpy.[1]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Autiojoen valuma-alueeseen (14.295) järvi kuuluu. Valuma-alueesta 70 % on kangasmetsää, 20 % turvemaita ja 6 % peltomaata ja 6 % vesistöjä. Järven vedenpinnan korkeus on 134,7 metriä mpy.[1][5]
Järven lähialueilla on pieniä järviä, jotka laskevat suoraan järveen. Niitä ovat Särkilampi (5 ha), joka laskee Rupanlahteen, Kaakkolampi (1 ha) ja Paskolampi, jotka laskevat Hietajärveen, ja pieni Riuttalampi, joka laskee Mansikkahettoon. Rupanlahteen laskee yhteinen laskuoja Tuomipurolle ja Köntysjoelle. Näiden alajuoksulla sijaitsevat lännessä Keskinen (20 ha), Köntyslampi (3 ha) ja Riihilampi (6 ha), ja pohjoisessa Vääräjärvi (7 ha). Järven laskujoki on Autiojoki, joka laskee lähes seitsemän kilometrin päässä Korttajärveen.[1][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Luonetjärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Luonetjärvi, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Luonetjärvi, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ a b c d e Luonetjärvi (14.295.1.015) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.8.2019.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luonetjärvi Wikimedia Commonsissa
Kymijoen vesistö (vesistöaluetunnus 14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Rajautuvat Suomen vesistöt ja Kymijoen vesistön osa-alueet: | Kymijoen alue (14.1) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) • Porvoonjoen vesistö (18) • Kokemäenjoen vesistö (35) | ||||||||||||||||||
Asikkalanselän alue (14.21) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Päijänteen alue (14.22) | noin 500 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Ristiselän alue (14.23) | noin 150 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Vesijärven valuma-alue (14.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Lummennen ja Vesijaon valuma-alue (14.25) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Arvajanjoen valuma-alue (14.26) | noin 140 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Saajoen valuma-alue (14.27) | noin 35 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Muuratjärven valuma-alue (14.28) | noin 120 kohdetta
| ||||||||||||||||||
Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) | noin 120 kohdetta
|