Luna 16
| Luna 16 | |
|---|---|
| Alkuperäinen nimi | Луна-16 |
 Luna 16 -luotain | |
| Tehtävätyyppi | laskeutuja/näytteenotto |
| Kohde | Kuu |
| Laukaisu | 12. syyskuuta 1970 kello 13.25.53 UTC[1] Baikonurin kosmodromi[1] |
| Laukaisualus | Proton[1] |
| Massa | 5 600 kg[2] |
| COSPAR ID: | 1970-072A |
| Infobox OK | |
Luna 16 (ven. Луна-16) oli neuvostoliittolaiseen Luna-ohjelmaan kuulunut miehittämätön avaruuslento vuonna 1970. Luna 16 oli ensimmäinen Kuuhun laskeutunut robottiluotain ja ensimmäinen neuvostoliittolainen lento, joka palautti kuukivinäytteitä maahan.
Luotain koostui kahdesta toisiinsa liitetystä vaiheesta, laskeutumisvaiheesta ja sen päälle liitetystä nousuvaiheesta. Laskeutumisvaihe oli sylinterinmuotoinen rakenne, jossa oli neljä laskeutumisjalkaa, polttoainesäiliöitä, laskeutumistutka ja laskeutumismoottorit. Laskeutumisvaihe toimi myös nousuvaiheen laukaisualustana.
Päälaskeutumismoottoria käytettiin luotaimen nopeuden hidastamiseen, kunnes luotain saavutti sammutuskorkeuden, jonka määritteli luotaimessa mukana ollut tietokonejärjestelmä luotaimen nopeuden ja korkeuden perusteella. Sammutuksen jälkeen lopulliseen laskeutumiseen käytettiin pienempiä moottoreita.
Nousuvaihe oli pienempi sylinteri, jossa oli pyöreä yläpää. Siihen oli kiinnitetty sylinterimäinen näytesäiliö.
Luotaimen laskeutumisosassa oli televisiokamera, säteily- ja lämpötilamittarit, radioviestintälaitteistot ja porallinen robottikäsivarsi pintanäytteiden keräämistä varten.
Tehtävä
Luna 16 laukaistiin Kuuta kohti 12. syyskuuta 1970 kello 13.25.53 UTC. Se saavutti kiertoradan 111 kilometrin korkeudella Kuun pinnasta 17. syyskuuta. Tällä kiertoradalla luotain tutki Kuun vetovoimaa. Luotaimen periapsis muutettiin 18. syyskuuta ja 19. syyskuuta tapahtuneilla kiertoratakorjauksella 15,1 km:n korkeuteen. Luotaimen ollessa periapsiksessa 20. syyskuuta kello 05.12 UTC sen pääjarrumoottori käynnistettiin, ja näin aloitettiin laskeutuminen Kuun pinnalle. Kuusi minuuttia myöhemmin luotain laskeutui pehmeästi kohdealueelleen Hedelmällisyyden mereen (Mare Fecunditatis). Tämä oli ensimmäinen Kuun yön aikana tehty laskeutuminen. Päälaskeutumismoottori sammui 20 metrin korkeudessa ja apulaskeutumismoottorit 2 metrin korkeudessa. Tällöin luotaimen nopeus oli 2,4 m/s.
Alle tunnin kuluttua laskeutumisesta automaattinen pora tunkeutui Kuun pintaan kerätäkseen kivinäytteen. Porattuaan seitsemän minuuttia pora saavutti 35 senttimetrin syvyyden ja nosti näytteen luotaimen nousuvaiheessa olleeseen pieneen pyöreään paluukapseliin.
Luotaimen oltua 26 tuntia ja 25 minuuttia Kuun pinnalla, 21. syyskuuta kello 07.34 UTC, laukaistiin sen nousuvaihe pois Kuun pinnalta. Luotaimen alaosa jäi Kuuhun tutkimaan sen lämpötilaa ja säteilyoloja. Kolme päivää myöhemmin paluukapseli syöksyi Maan ilmakehään nopeudella 11 kilometriä sekunnissa. Kapseli laskeutui 24. syyskuuta 1970 laskuvarjon avulla noin 80 kilometriä kaakkoon Dzhezkazganin kaupungista Kazakstanissa kello 05.25 UTC.
Tumman basalttinäytteen tutkimus ilmaisi sen muistuttavan hyvin läheisesti näytteitä, jotka yhdysvaltalaisen Apollo 12:n miehistö oli Kuusta hakenut.
Luna 16 oli virstanpylväs Neuvostoliitolle sen avaruustutkimusohjelmassa, sillä se suoritti ensimmäisen täysin automaattisen näytteidenhaun Kuusta.
Lähteet
- ↑ a b c NASA - NSSDC - Spacecraft - Trajectory Details NASA. Arkistoitu 4.10.2012. Viitattu 1.8.2015.
- ↑ NASA - NSSDC - Spacecraft - Details NASA. Viitattu 1.8.2015.
Aiheesta muualla
- Luna - Exploring the Moon : The Mission of Luna 16. Zarya.info. Arkistoitu 6.9.2015. (englanniksi)
| ||||||||||
| ||||||||||||||
