Luigi Zampa
Luigi Zampa (2. tammikuuta 1905 Rooma – 10.[1] tai 16. elokuuta 1991 Rooma[2]) oli italialainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.
Köyhään perheeseen syntynyt Zampa opiskeli arkkitehtuuria ja tekniikkaa, mutta ryhtyi sitten kirjoittamaan näytelmiä ja aloitti opinnot Kokeellisessa elokuvakeskuksessa vuonna 1935. Hän käsikirjoitti telefoni bianchi -elokuvia ja ohjasi ensimmäisen elokuvansa L’attore scomparso vuonna 1941.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen Zampa sai mainetta neorealistisilla elokuvillaan, joista suosituin oli Rakas vihollinen (Vivere in pace) vuonna 1946. Se sai Nastro d’argenton parhaasta tarinasta ja muun muassa New Yorkin elokuvakriitikkojen palkinnon parhaana ulkomaisena elokuvana. Toinen menestyselokuva oli Anna Magnanin tähdittämä L’onorevole Angelina (1947). Yhteistyössä sisilialaisen kirjailijan Vitaliano Brancatin kanssa Zampa teki satiiriset komediat Erään saappaan varjossa (Anni difficili, 1948), Anni facili (1953) ja L’arte di arrangiarsi (1954). Ohjaajan taiteellisesti onnistuneimpana elokuvana pidetään Napolin camorrasta kertovaa Processo alla cittàa (1952). Vuonna 1954 Zampa ohjasi myös Alberto Moravian romaaniin perustuvan elokuvan Roomatar (La romana).[4]
Zampan seuraava menestyselokuva oli Italian terveydenhuoltojärjestelmää kuvaava satiiri Il medico della mutua (1968), jonka jälkeen hän teki joukon muita yhteiskuntakriittisiä elokuvia. Ohjaajan viimeinen elokuva oli eroottinen hurjastelu Letti selvaggi (1979). Myöhemmin Zampa julkaisi vielä useita romaaneja.[5]
Lähteet
- Moliterno, Gino: Historical Dictionary of Italian Cinema. Lanham, Toronto, Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-6073-5.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Luigi Zampa Elonetissä.
- Luigi Zampa Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
