József Eötvös

József Eötvös
József Eötvös
Henkilötiedot
Syntynyt	1813
Kuollut	1871 (57–58 vuotta)
Kansalaisuus	Unkari
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	unkari
Tuotannon kieli	unkari
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

József Eötvös (1813–1871) oli unkarilainen valtiomies ja kirjailija.^[1]

Eötvösin poika oli fyysikko Loránd Eötvös.^[2]

Poliittinen toiminta

Eötvös liittyi 1830-luvulla niihin, joiden päämääränä oli Unkarin yhteiskunnallinen uudistus. Oivallisena sekä kauno- että poliittisena kirjailijana Eötvös oli uudistuspuolueen vaikuttavimpia johtomiehiä. Oltuaan aluksi Lajos Kossuthin kannattajia hän myöhemmin joutui tämän vastustajaksi puolustaessaan maan hallinnon keskittämistä vastoin Kossuthia, joka tahtoi säilyttää komitaattien vanhan itsehallinto-oikeuden.^[1]

Maaliskuun vallankumouksen jälkeen 1848 Eötvös oli opetusasiainministerinä Lajos Batthyányn ministeristössä. Tämän kukistuttua hän siirtyi Müncheniin, jossa hän viipyi vuoteen 1851. Valtiolliseen elämään Eötvös kuitenkin alkoi ottaa aktiivisemmin osaa vasta 1861. Kun Unkari jälleen 1867 sai oman, parlamentille vastuunalaisen, hallituksen, Eötvösistä tuli taas opetusasiainministeri, ja hän sai toteutetuksi merkittäviä uudistuksia, kuten kouluvelvollisuuden. Muutenkin hänen vaikutusvaltansa sekä hallituksessa että parlamentissa oli suuri. Eötvös oli myös loistava puhuja.^[1]

Kirjallinen toiminta

Eötvösin kaunokirjallisista teoksista ovat mainittavimmat hänen syväaatteiset sivistyshistorialliset ja yhteiskunnalliset romaaninsa A karthausi ('Kartusialaismunkki', 1838–1840), A falu jegyzöje ('Kyläkirjuri', 1845) ja Magyarország 1514-ben ('Unkari vuonna 1514', 1847) ja Növérek ('Sisarukset', 1857), jotka veivät unkarilaisen romaanin osaksi uusille aloille, ja ulkomaillakin saksannokset herättivät huomiota.^[1]

Eötvösin yhteiskunnallisista ja valtiollisista julkaisuista mainittavia ovat Vélemény a fogházjavitás ügyében ('Lausunto vankilareformiasiasta', 1838); A zsidók egyenjogusítása ('Juutalaisten yhdenvertaisuudesta', 1841); Reform (1846); Az XIX. század uralkodó eszméinek befolyása az álladalomra ('19:nnen vuosisadan vallitsevien aatteiden vaikutus valtioon', 1851–1854), jossa hän käsittelee vapaus-, tasa-arvoisuus- ja kansallisuusaatteita, yhteiskunnallisten epäkohtien syitä sekä keinoja niiden poistamiseksi; Die Garantien der Macht und Einheit Oesterreichs (1859). Pitämänsä muistopuheet monista merkittävistä henkilöistä, kuten István Kazinczystä, István Széchenyistä, Mihály Vörösmartysta, Antal Regulysta, hän julkaisi 1868 kokoelmassa Magyar Irók és államférfiak ('Unkarilaisia kirjailijoita ja valtiomiehiä').^[1]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta József Eötvös Wikimedia Commonsissa

• Lisää luettavaa aiheesta József Eötvös on Wikiaineistossa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Alankomaat Puola Vatikaani Henkilöt Deutsche Biographie Muut IdRef