Ixonanthaceae
| Ixonanthaceae | |
|---|---|
 Ixonanthes icosandra | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Ebryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Rosanae |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Ixonanthaceae Miq., nom. cons. |
| Suvut | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Ixonanthaceae on pieni ja huonosti tunnettu trooppinen kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.[1]
Tuntomerkit
Heimon kasvit ovat puita, joilla on kierteinen lehtiasento. Lehdet ovat tavallisesti hammaslaitaisia ja korvakkeellisia. Kukinto on huiskilomainen ja sijaitsee lehtihangassa. Verhiö on tavallisesti yhdislehtinen ja heteitä on 5–20, kaikki toimivia. Mesiäinen on huomattava, pohjuksesta kohoava ja kehrämäinen. Sikiäin on yhdislehtinen, 2–5 emilehdestä koostunut, vartalo haaraton ja hoikka, luotti pallomainen tai kiekkomainen. Hedelmä on liiteluomainen, joskus myös selkäluomainen kota, jota kehälehdet suojaavat. Siemen on siivellinen tai vaipallinen, endospermi on vähäinen tai puuttuu.[1]
Levinneisyys
Ixonanthaceae kasvaa trooppisessa vyöhykkeessä[1][2].
Luokittelu
Lähin sukulaisheimo on pellavakasvit (Linaceae), jonka kanssa Ixonanthaceae muodostaa yhteisen kladin Malpighiales-lahkon sukupuussa. Kladia luonnehtivat oksalaattikiteitä sisältävät kivisolut eli sklereidit, suljettuna spiraalikierteinen eli kontortti teriö, tietyt siemenaiheen ominaisuudet ja kookkaat sirkkalehdet.[1]
Ixonanthaceae käsittää neljä tai viisi sukua ja 21 lajia. Sukujen evoluutio lienee alkanut noin 52 miljoonaa vuotta sitten, ja heimon kokonaisikä saattaa olla 111–110 miljoonaa vuotta.[1]
Heimon suvut ovat Allantospermum, Cyrillopsis, Ixonanthes, Ochthocosmus ja Phyllocosmus[3].
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
Viitteet
|
