Hammasimplantti : Historia, Proteesityypit, Katso myös, Lähteet Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Hammasimplantti

Hammasimplantti eli hammasistute on poistetun tai irroneen hampaan tilalle istutettu keinojuuri, joka on esimerkiksi titaanista valmistettu ruuvinomainen juuri, joka istutetaan leukaluuhun. Luutumisen jälkeen implanttiin rakennetaan yksilöllinen hammaskruunu, joka näyttää luonnolliselta hampaalta.

Hammasimplantit perustuvat osteointegraatioon. Tällä tarkoitetaan hammasimplantin liittymistä suoraan luuhun ilman välittävää pehmytkudoskerrosta. Titaani on todettu implanttimateriaaliksi, joka integroituu luun kanssa tehokkaasti. Hammasimplantit kuuluvat hammasimplantologian tutkimusalaan.

Historia

Pääartikkeli: Hammasimplantologia

Osteointegroituvan hammasimplantologian varhaiset tutkimukset ja varsinainen kehittelytyö tehtiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa ja implanttien kaupalliseen tuotantoon päästiin 1970-luvulla. 1980-luvulta alkaen implantologiasta on pidetty useita tieteellisiä kokouksia. Merkittävässä määrin implantteja alettiin Suomessa asettaa potilaisiin 1990-luvun alussa.

Proteesityypit

Implanteilla voidaan korvata koko puuttuva hammasrivistö tai vain yksi hammas. Asennettavien implanttien määrä riippuu korvattavien hampaiden määrästä. Mikäli korvataan vain yksittäinen hammas, riittää useimmiten yksi hammasimplantti. Voidaan korvata myös useita vierekkäisiä hampaita, jolloin hammassilta voidaan joissakin tapauksissa rakentaa usean implantin varaan. Implanteilla voidaan rakentaa uudestaan myös koko purenta, joko pidemmällä siltaratkaisulla tai implanttikantoisella kokoproteesilla.^[1]

Implanttien päälle tehty täysin luukiinnitteinen proteesi muodostuu enimmillään kuudella implantilla luuhun kiinnitetystä kokopurennasta eli kokonaisesta ylä- tai alaleuan hampaistosta. Tällaisella leukaluukiinnitteisellä hammasproteesilla saavutetaan täysin luonnollista vastaavat purentavoimat, kun tavanomaisen irrotettavan kokoproteesin purentavoimat ovat vain 1/4–1/5 luonnonhampaistosta.

Luukiinnityksellä voidaan myös tukea irtoproteesi. Tyypillisimmillään tämä proteesi on kokoproteesi, jossa implanttien ja proteesin välinen kiinnitys on rakennettu tukikiskon avulla, joka sallii pääosan purennan rasituksesta siirtyä keinulautaliikkeen ansiosta limakalvoille.

Useimmat hammasimplantit ovat kaksivaiheisia: perusosan muodostaa varsinainen implanttisylinteri tai -ruuvi, joka kiinnitetään leukaluuhun. Luutumisvaiheen jälkeen sen päälle ruuvataan titaaninen limakalvovälike, ja vasta sen päälle valmistetaan keinotekoinen hammas.

Yksivaiheisissa implanteissa ei käytetä limakalvovälikkeitä, vaan itse implantti ulottuu ienkerroksen läpi.

Katso myös

Hammasproteesi

Lähteet

Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Lähteet siirrettävä kunkin tiedon kohdalle, nyt tietojen tarkistaminen vaatii ylen määrin vaivaa. TArvittaisiin myös paremmat lähteet kuin alan yrityksen sivustot.

Hammasimplantti ja Keinojuurihoito Suomen Keinojuuriklinikka. Viitattu 13.7.2007. ^{tarvitaan parempi lähde}
Mikä on hammasimplantti? 21.9.2004. Straumann Oy. Viitattu 13.7.2007. ^{[vanhentunut linkki]}^{tarvitaan parempi lähde}
Kurssimoniste hammasimplanteista (Archive.org) osfix. Arkistoitu 1.3.2014. ^{tarvitaan parempi lähde}