Günther von Kluge
| Günther von Kluge | |
|---|---|
 Günther von Kluge vuonna 1939 | |
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Günther Adolf Ferdinand von Kluge |
| Syntynyt | 30. lokakuuta 1882 Posen, Itä-Preussi, Saksa |
| Kuollut | 19. elokuuta 1944 (61 vuotta) Metz, Ranska |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |  Saksan keisarikunta (1901–1918) Weimarin tasavalta (1918–1933) Saksa(1933–1942) |
| Palvelusvuodet | 1901–44 |
| Taistelut ja sodat |
|
| Sotilasarvo | Sotamarsalkka |
| Kunniamerkit | Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Günther ”Hans” von Kluge (30. lokakuuta 1882 Posen, Itä-Preussi – 19. elokuuta 1944 Metz, Ranska) oli saksalainen sotamarsalkka. Von Kluge osallistui ensimmäiseen maailmansotaan esikuntaupseerina.
Kenraaliluutnantti von Kluge komensi toisen maailmansodan alkaessa Saksan 4. armeijaa, jonka komentajana hän osallistui Puolan offensiiviin, taisteluun Ranskasta sekä suurhyökkäykseen Neuvostoliittoon. Hän nautti suurta arvostusta maansa armeijassa, mutta pelkäsi silti joutuvansa Adolf Hitlerin epäsuosioon. Von Kluge nimitettiin keskustan armeijaryhmä komentajaksi 19. joulukuuta 1941 tehtävästä vapautetun Fedor von Bockin tilalle. Moskovan taistelun aikana Kluge hoiti vetäytymisen pyytämällä Hitleriltä toistuvasti luvan rajoitettuihin vetäytymisiin, joista yhdessä muodostui täysimittainen perääntyminen. Kluge loukkaantui auto-onnettomuudessa 27. lokakuuta 1943 ja pystyi palaamaan palvelukseen vasta heinäkuussa 1944.[1]
Palattuaan palveluksen von Kluge oli ensin lyhyen aikaa armeijaryhmä D:n komentajana, kunnes hänet siirrettiin armeijaryhmä B:n komentajaksi puolustamaan Atlantin vallia. Normandian taistelujen aikana kenraali Carl-Heinrich von Stülpnagel houkutteli häntä liittymään Hitlerin murhaa suunnittelevaan heinäkuun 20. päivän salaliittoon, mutta hän kieltäytyi.[1]
Salaliiton epäonnistumisen myötä von Kluge kutsuttiin elokuussa Berliiniin. Tästä hän päätteli, että häntäkin syytettiin osallisuudesta siihen. Ajaessaan autolla kotiseutuaan kohti hän pysähtyi Verdunin taistelukentän kohdalla ja teki itsemurhan syanidikapselin avulla 19. elokuuta 1944.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 87. Suomentanut Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Günther von Kluge Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
