Cilla Back

Cilla Veronica Back (s. 16. huhtikuuta 1971[1] Tampere) on suomalainen teatteriohjaaja. Hän on kouluttautunut teatterialalle Italiassa Milanon Scuola del Piccolo Teatrossa, jossa hän opiskeli ensin lavastusta, sen jälkeen ohjaamista.[2] Back on ohjannut Italian ja Suomen lisäksi muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Norjassa.[3]

Suomalaisella teatterikentällä Back erottuu visuaalisuudellaan.lähde? Hän myös lavastaa ja puvustaa ohjaamiaan esityksiä.[4] Backin itsensä mukaan symbolismin ja liikkeen korostaminen on suurelta osin hänen italialaisen koulutustaustansa peruja, siinä missä Suomessa realismin perinne on yleisesti ottaen hallitsevampi.[2]

Backille myönnettiin valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 2021.[5]

Ohjauksia

  • Fredrika Runeberg (dramatisointi Sofia Aminoff): Fru Catharina Boije och hennes döttrar, (Svenska Teatern, 2015)[6]
  • Cilla Back: Edith - Skrattande strimma av en scharlakanssol (Wasa Teater, 2014)
  • Marie NDiaye: Hilda (Prospero-tuotanto, kiersi mm. Schaubühne Berlin, Centro Cultural de Belém, Tampereen Teatterikesä, 2011)[7][4]
  • Lucy Prebble : Enron (Theater Basel, 2011)[8]
  • Arthur Schnitzler: Fröken Else (Det Norske Teatret, 2011)[9]
  • August Strindberg: Neiti Julie (Kuopion kaupunginteatteri, 2009)[10]
  • Witold Gombrowitcz: Yvonne (Det Norske Teatret, 2008)
  • Henrik Ibsen: Hedda Gabler (Turun kaupunginteatteri, 2007)[11]
  • Hotelli Molière (Kuopion kaupunginteatteri, 2007)
  • Henrik Ibsen: Rosmersholm (Suomen Kansallisteatteri, 2005)
  • Jean-Claude Carrière: Intohimon hämärä kohde (Turun kaupunginteatteri, 2005)
  • Yasmina Reza: Tre gånger liv (3 x Liv), (Svenska Teatern, 2002)
  • Henrik Ibsen: Nukkekoti (Lahden kaupunginteatteri, 1999)
  • Jean Racine: Andromakhe (Tampereen Teatteri, 1998)

Lähteet

  1. ↑ Teatterit ja teatterintekijät 2005, Teatterin tiedotuskeskus 2005, ISBN 952-471-629-1, sivu 123.
  2. ↑ a b Koskinen, Krista: Ohjaaja Cilla Backin mietteitä italialaisesta teatterista ja hiukan suomalaisestakin Tinfo.fi. 2011. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 9.2.2017.
  3. ↑ Kristian Smeds ja Cilla Back mukana Schaubühnen festivaaleilla 1.3.2011. Suomen suurlähetystö, Berliini. Viitattu 2.11.2014.
  4. ↑ a b Hilda by Marie Ndiaye (Arkistoitu linkki) Centro cultural de Belém. Arkistoitu 3.11.2014. Viitattu 2.11.2014. (englanniksi)
  5. ↑ Valtion taiteilija-apuraha 311 taiteilijalle 16.7.2021. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Viitattu 17.7.2021.
  6. ↑ Fru Catharina Boije och hennes döttrar (Arkistoitu linkki) 2015. Svenska Teatern. Arkistoitu 22.7.2015. Viitattu 9.2.2017. (ruotsiksi)
  7. ↑ Cilla Backin ohjaama Hilda ensi-iltaan Berliinissä 8.3.2011 31.1.2011. Tampereen yliopisto: Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 2.11.2014.
  8. ↑ Theater Basel: Enron Art-tv.ch. Arkistoitu 2.11.2014. Viitattu 2.11.2014. (saksaksi)
  9. ↑ Pangstart for «Frøken Else» Aftenposten.no. Viitattu 2.11.2014. (norjaksi)
  10. ↑ Kolehmainen, Ritva: Cilla Back riisui Neiti Julien rekvisiitasta Demari.fi. 2.11.2009. Viitattu 2.11.2014.
  11. ↑ Haapanen, Irmeli: Puhdistava Hedda Gabler TS.fi. 29.9.2007. Arkistoitu 2.11.2014. Viitattu 2.11.2014.

Aiheesta muualla

  • Virallinen Nettisivu: cillaback.com
  • YouTube - Schauspielhaus Bochum: Trailer Yerma
  • YouTube - Tanssiteatteri Minimi: Trailer Tarantata
  • YouTube: Det Norske Teatret: Fraülein Else
  • YouTube - Wasa Teater Trailer Edith
  • YouTube - Theater Und Orchester Heidelberg: These Litte Town Blues are Melting Away
  • YouTube: Det Norske Teatret: Yvonne
  • Theater Basel: Trailer Enron (Arkistoitu – Internet Archive)