Córdoba (Espanja)

Córdoba

lippu	vaakuna
Córdoba
Koordinaatit: 37°53′0″N, 4°46′0″W
Valtio	Espanja
Itsehallintoalue	Andalusia
Maakunta	Córdoba
Hallinto
– pormestari	Isabel Ambrosio (PSOE)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	1 255,24 km²
Korkeus	120 m
Väkiluku (2015)	327 362

www.cordoba.es
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Córdoba on kaupunki Espanjassa, Andalusian itsehallintoalueella ja on Córdoban maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee Guadalquivirjoen varrella.^[1] Córdoban asukasluku on 327 362 (1.1.2015)^[2].

Córdoban vanhassakaupungissa on useita jäänteitä kaupungin asemasta Córdoban kalifaatin pääkaupunkina. Jo Rooman vallan aikana Córdoba oli Hispania Baetican pääkaupunki. Kaupungissa on Claudius Marcelluksen rakennuttaman temppelin rauniot, roomalainen silta (jonka alkuperäisiä osia on säilynyt lähinnä vain sillan perustuksissa^[3]) ja muita roomalaisrakennuksia. Pohjois-Afrikasta tullut arabien ja berberien hyökkäys vuonna 711 vei Córdoban 500 vuotta kestäneeseen arabivaltaan. Arabiemiraatin ja myöhemmin kalifaatin pääkaupungiksi tuli Córdoba, kun kukistetun visigoottien valtakunnan keskuksena oli ollut Toledo. Umaijadien dynastian hallitsemasta Córdobasta tuli yksi arabimaailman suurimmista kaupungeista, joskin sen loistoa arabihistorioitsijat nostalgisesti suurentelivat sen jälkeen, kun Andalusian arabivalta oli siirtynyt historiaan.^[4] Vuoden 1000 jälkeen Córdoban kalifaatti hajosi yli tusinaan taifa-valtakuntaan, ja kaupungista tuli yksi muiden joukossa. 200 vuotta sen jälkeen kristityt valloittivat sen.

Kaupungin tärkein muistomerkki on 700–900-luvuilla rakennettu entinen moskeija, La Mezquita. Se olisi maailman kolmanneksi suurin moskeija, ellei siitä olisi tehty vuonna 1236 heti kaupungin valloituksen jälkeen kirkkoa. Pian sen jälkeen rukoiluhallin keskelle rakennettiin kappeli, joka myöhemmin laajennettiin katedraaliksi.

Madinat al-Zahran palatsin rauniot, jotka sijaitsevat noin 8 kilometriä kaupungista länteen, ovat myös tärkeä muistomerkki. Siellä työskenteli lukemattomia taiteilijoita ja käsityöläisiä lähes 40 vuoden ajan vuodesta 936. He rakensivat 750 x 1500 metrin laajuista palatsialuetta Abd ar-Rahman III:n toimeksiannosta. Kapinalliset berberijoukot hävittivät palatsin maan tasalle jo 1000-luvun alussa.^[5] Siihen päättyi myös Córdoban kalifaatti ja kaupungin kulta-aika.

Kristitty kuningas Alfonso XI rakennutti kaupungin maurilaisen linnoituksen puutarhaan oman palatsinsa (Alcázar de los Reyes Cristianos) vuosina 1327–1328. Palatsia laajennettiin 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa puutarhalla ja kylpylällä. Rakennus toimi kaupungin vankilana 1800-luvun alusta vuoteen 1951. Alcázarin pohjoispuolella kasvaa palmumetsikkö. Alcázarin näyttävissä puutarhoissa on paljon vesialtaita ja suihkukaivoja. Alcázar annettiin inkvisitiotuomioistuimen käyttöön sen jälkeen, kun katoliset kuninkaat olivat asuneet siellä 1482–1490. Kolumbus kävi siellä useita kertoja antamassa raporttinsa kuningatar Isabellalle.^[6]

Keskiajalla Córdoba oli merkittävä arabialaisen tieteen ja sivistyksen keskus. Kaupungissa asuivat muun muassa oppineet Averroës ja Moses Maimonides. Siellä oli 70 kirjastoa, joista suurimmassa oli yli 40 000 teosta; kahdessa ei-islamilaisen maailman suurimmassa kirjastossa oli tuohon aikaan vain noin 2 000 teosta. Arabialaisen historiankirjoituksen väitteitä lukumääristä on toisaalta pidetty absurdina liioitteluna.^[7]

Córdoban vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon.

Kuvia

Plaza de la Corredera
Maimonides (patsas)
Mezquitan pylvässali
Alcázar de los Reyes Cristianos
Patio, Córdoba
Córdoban roomalainen silta ja moskeija-katedraali.

Lähteet

↑ Kaupungin verkkosivut
↑ El Instituto Nacional de Estadística
↑ Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 458. Könemann, 2001
↑ Collins, 1989, 183
↑ Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 394. Könemann, 2001
↑ Taide & Arkkitehtuuri Andalusiassa, s. 428. Könemann, 2001
↑ Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710–797, s. 183. Blackwell, 1989/1998.