Aleatorinen musiikki

Aleatorinen musiikki on musiikkia, jonka säveltäjä on antanut esittäjälle enemmän tilaa improvisointiin ja omiin valintoihin kuin perinteisessä klassisessa musiikissa.

Tyylisuunnan ensimmäinen edustaja on yhdysvaltalainen John Cage.[1]

Esimerkiksi Karlheinz Stockhausen kirjoitti 11. pianokappaleen partituuriin 19 pientä fragmenttia. Säveltäjän ohjeen mukaan pianisti valitsee, missä järjestyksessä fragmentit soitetaan. Teos päättyy, kun jokin fragmentti on tullut soitetuksi kolmesti. [2] Myös Pierre Boulez otti vaikutteita aleatorisesta musiikista.

Lähteet

  1. ↑ Facta 2001 s. 303
  2. ↑ Tapani Länsiön artikkeli (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.